Ei tuo jemmassa ollut hopea...

...antanut hetkenkään rauhaa; pakko siitä oli noita egyptiläisiä linkkejä päästä kokeilemaan. Samoin kuin kuparilangasta. Ja lopputulokset näette tässä.

Rannekoru, jossa 0,8mm:n hopealankaa yhdistettynä Swarovskin helmiäishelmiin. Vasaron linkkejä hieman saadakseni pinnasta hieman elävämmän... 

Tarkkana tyttönä käytin kaiken langan viimeistä senttiä myöden, lopuista tein korvikset. Myös koukut taivuttelin itse. 

Ja tässä sama samanvahvuisesta kuparilangasta. Kupari on paljon pehmeämpi materiaali kuin hopea ja lisäksi tämän jätin vasaroimatta, siinä suurimmat eroavaisuudet. Kaverina muutama viistehiottu sardonyx-helmi. 

Mieletön halu...

...taivutella hopealankaa iski, mutta taltutin sen käyttämällä ainoastaan hopeoitua lankaa... Koska halusin kokeilla jotain ihan uutta ja hopean hinta on kuitenkin ihan jäätävä... Vaan lopputuloksesta tuli niin hyvä, että nyt vähän harmittaa, etten heti vaan rohjennut käyttää hopealankaa. Toisaalta, ehtiihän sitä myöhemminkin.

Vaan tässä siis lopputulos, egyptiläinen linkitys, josta tuli nyt riipus kera fasettihiotun lasihelmen. Pitänee hakea maanantaina lisää lankaa ja tehdä myös korvikset... :)

Se olisi sitten juhannus-aatto...

...ja sen kunniaksi näytänkin teille uusimmat koruilu-tuotokseni, jotka eilen sateen pieksäessä maita ja mantuja väkertelin... Kerrankin oli hyvä syy olla menemättä ulos, sai ihan hyvällä omallatunnolla istua sisällä ja tehdä mitä haluaa.

Ensimmäisenä esittelen punaisista akaattipisaroista ja viistehiotuista sardonyx-helmistä sekä 1mm hopealangasta tehdyt korvikset, joihin olen siis koukunkin vääntänyt itse. Aivan superihanat korvissa, sen verran niitä oli pakko sovittaa.

Samoista materiaaleista riipus, joka odottaa vielä ketjua. Kunhan saan ne loput työkalut hankittua teen tähän ketjunkin...

Sitten ei niin tyypillistä minua: kieputellut korvikset (ja riipuskin, siitä vain ei ole kuvaa) huurretuilla lasihelmillä hopeoidusta langasta ja hopeoiduilla osilla. Ehkä nämäkin joskus saattavat korviini päätyä -tai sitten ei. Piti kuitenkin kokeilla...

Lopuksi vielä Viivi ja Wagner -läpyskät, jotka päätyivät kuin päätyivätkin korviksiksi. Nää on niiiiin mun lempparit. Muutama pohja odottaa vielä inspiraatiota... Tosin luulen, että niitä on tilattava iso kasa lisää; neitonainen ilmoitti heti, et hän haluaa sellaisen ja tuollaisen kuvan ja niistä riipukset ja jahka saa korvisreijät, niin sitten myös erilaisia korviksia.... Ja saisihan näistä mitä mainioimpia lahjoja; kuvat aina saajan lempijuttujen mukaan... :)

Kesäkoru-linjalla...

...jatketaan. Materiaaleina tänään ollut eriväriset puuhelmet ja vahattu puuvillanyöri, väriltään musta. Nauhoja löytyy kyllä erivärisinäkin, mutta jotenkin tuo musta kuitenkn viehätti tänään, katsotaan mitä huomenna valitaan...

Tänään posteljooni oli tuonut laatikkoon näitä pieniä kehyksiä, joihin voi laittaa millaiset kuvat vain haluaa. Minun ekoihin kehyksiin päätyivät suosikki-sarjishahmoni Viivi ja Wagner; näistä taidan tehdä korvikset. Vaan saisihan näistä hauskat riipukset vaikka nyörikoruun tai kappaleen rannekoruunkin...

Huh hellettä...

...joka tämän viikon on ollut ilonamme ja toisaalta myös kiusanamme. Päivällä yli +30, sisällä liki saman verran, eikä yöksikään juuri helpota. Onneksi on tuulettimet sun muut vekottimet keksitty. 

Eilen illalla innostuin taas pitkästä aikaan tekemaan muutaman korun; tällä kerralla en pujotellutkaan helmiä vaijeriin vaan nyöriin... Hauskoja kesäkoruja, pitää varmaan tilata lisää nyörejä ja solmia vielä muutama koru lisää. Vaan tässä kuvia tuotoksista.

Musta vahattu puuvillanyöri, mustat lasihelmet (12mm). Lukko korumetallia.

Edelleen musta nyöri, kivinä musta kivi. Musta kivi on metka materiaali, kuivana ja juuri pussista otettuna ihan tumman harmaa, mattapintainen; ihon rasva tekee innasta hieman kiiltävän ja mustan... Ilmeisesti pesu aina välillä palauttaa mattapinnan.

Tässä puolestaan ruskea nyöri ja 14 mm:n aavikkoakaatteja. Kivet on hieman röpelöisiä ja siksi oikein passeleita juuri tällaisiin narukoruihin...

Ja viimeisenä valkoisessa nyörissä mustia ja valkoisia lasihelmiä, myös korvikset samaa sarjaa...

Tällä viikolla on innostuneet kukkimaan monet valkoiset kukat omassa pihassa ja pitihän niitä käydä vähän kuvaamassa. 

Kerrottu kukkainen syreeni, jonka appiukko on muutama vuosi sitten tuonut.

Valkoinen patjarikko (kaikkien rikkaruohojen ja heinien keskellä...)

Valkoinen sammalleimu turveharkon päällä.

Juhannusruusu on tänään avannut ensimmäiset kukkansa, tässä vielä torstaina otetussa kuvassa nupulla..

Köynnöshortensia on yksi suosikkini, tässä männyn runkoon kiipeämässä. 

Ostin viikolla muutamia kasveja (taas kaikki valkokukkaisia) lisää, lähinnä erilaisia katajia ja muutaman norjanangervon sekä pallohortensian; yritin niitä kovasti mennä jo istuttamaankin, mutta itikoita oli niiiiin paljon, ettei sekaan meinannut mahtua. Pitänee ottaa uusi yritys tässä kun ilmat vähän viilenee, sit voi ainakin laittaa pitkäthousut ja pitkähihaisen paidan; josko eivät niin söisi sitten... :)

Sainpas kuvattua...

... uusimmat korut, olosuhteet eivät tosin olleet enää parhaat mahdolliset, mutta ehkä näistä jonkinlaisen käsityksen saa... 

Tässä yhtenä myttynä erään tulevan syntymäpäiväsankarittaren kaula- ja rannekoru, säröakaattia ja hopeaa (tarkemmin hienohopeaa). Alla samaan settiin korvakorut.

Huomisen Ylioppilaan lahja, kaulakoru ja rannekoru makeanveden helmistä ja onyxista, lukko ja muut hopeaa. Kuvan laatu on suorastaan ala-arvoinen, helmien ihana hohde ja sävyerot eivät erotu lainkaan... Alla yksityiskohta korusta.

Kuparisavikurssilla tekemäni riipus sai ketjun, elämäni ensimmäinen julkaisukelpoinen omatekema ketju, muinaisketju nimeltään. Lisänä muutama viistehiottu sardonyx. Vielä kun saisi työvälineet kuntoon, voisi oikeasti ruveta opettelemaan ketjun tekoa... ;)

Kirkkaista, isoista lasihelmistä ja hopeoisuista lenkeistä kera perhosten syntyi tämä setti, pitkä kaulakoru, rannekoru ja korvikset. Niin kesäiset... Alla parempi kuva perhosesta.

Samaan settiin kuuluvat rannekoru ja korvikset, jotka nekin ovat iahn kiitettävän pitkät. Lukko ei oikeasti ole noin tumma; kuvaajassa taas vika...

Arvonta on suoritettu...

...ja koska arpalipukkeita ei juurikaan kertynyt oli tehtävä helppo. Arvonnan onnellinen voittaja on Anonyymi, joka paljastui työkaverikseni Kirsiksi; säännöissähän oli tosin, että nimimerkillä tai nimellä jätetyt kommentit osallistuvat, mutta koska muita kommentteja ei ollut, päädyin tälläiseen ratkaisuun. Siispä Onnittelut Kirsille!