Vappu-neiti...

....valloitti kyllä pienen varsan koko olemuksellaan sydämeni. Ihana! :) Tässä teillekin muutama kuva.

Ja kyllä, karva oli juuri niin pehmeän silkkinen, kuin miltä se näyttääkin. 

Kaikkea muuta kuin koruilua...

...on kulunut tämän viikon "ohjelmistoon"; eihän mulla mitään ohjelmaa juurikaan ole nyt kun saikulla oon. Olen saanut tehdä sitä mikä tuntuu hyvältä ja sattuu milläkin hetkellä kiinnostamaan... Mukavaa vaihteeksi.

Olenkin keskittynyt pihahommiin tällä viikolla, tosin maksimissaan tunnin pätkissä ja sillä seurauksella silloinkin, että kävely on tuottanut suurensuuria vaikeuksia iltaisin. Mutta siitä viis... Mikäänhän ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito.

Vuorenkilven kukkavanat odottavat sitä oikeaa, lämmintä päivää...

Ihanan raidalliset tulppaaninlehdet värittävät muuten vielä melko karun ja tyhjän näköistä kukkapenkkiä.

Olin varma, että jouluruusuni ei enää olisi hengissä, viime ksänä siellä oli vain yksi kukka. Mutta yllätyksekseni kaikkien heinien, neulasten ja lehtien seasta paljastuikin tälläinen yllätys. Ihanaa.

Appiukko toi yli kymmenen vuotta sitten kaksi timanttituijaa, jotka oli jostain halvalla ostanut... En niistä kovinkaan perusta ja istutinkin en vähän sellaiseen paikkaan, että selviävät jos selviävät... Ne ovat kasvaneet näin' vuosina ehkä 30 cm, mutta ovat muuten oikein elinvoimaisen näköisiä ja sopivat itseasiassa paikkaansa oikeinkin hyvin... Keräsin niiden juurille 30 litraa käpyjä katteeksi; samalla hyvä työ tuli tehtyä ensimmäistä nurmikonleikkausta ajatellen... :)

Scillat (idänsinililjat) kukkivat vähän siellä ja täällä, olen niitä joka syksy istuttanut lisää ja toki ne siementävätkin ja lisääntyvät silläkin tavalla. 

Pihassamme on suuri kivi, jonka päällä kasvaa ainakin 5 eri sorttia maksaruohoa ja lisäksi ainakin saman verran erilaisia sammaleita ja jäkäliä. En minä niitä ole siihen istuttanut ja tuntuu, että lajeja tulee lisää aina silloin tällöin... Ainakin torvijäkälää oli ilmestynyt nyt uutuutena... 

Toisen omenapuun alla kasvaa raparperia, sekin jo hyvällä alulla melko kylmästä keväästä huolimatta. Ilmeisesti paikka on raparperille otollinen koska se kasvaa aina ihan valtavaksi puskaksi, varret ovat toooosi paksuja ja lehdistä saisi hyvän hellehatun.... :D Muuten kyllä paikka on kaikkea muuta kuin hyvä, keskellä pihaa. Pitäisi ehkä siirtää se jonnekin muualle. 

Lopuksi vielä muutama kuva lemmikkioravastamme, jolle Neitonaisemme antoi nimen Osku... Tosin nyt taisi paljastua, että Osku onkin tyttö ja ilmeisesti sillä on poikasetkin vielä jossain... :) Sen verran hyvin nisät näkyvät alimmassa kuvassa. Osku ja muutama sen kaverikin käyvät syömässä pähkinöitä päivittäin ja Osku varsinkin tulee uteliaana katsomaankin mitä hääräämme. 

Tällaista tällä kerralla... Ensi viikolla menen Turkuun erikoislääkärille keskustelemaan asiasta tekonivel... Nilkkani rupeaa olemaan sellaisessa kunnossa, että vaihtoehtoja ei kauheesti enää ole, joko tekonivel tai jäykistäminen. Ei kivoja kumpikaan, mutta näillä korteilla mennään ja periksi ei anneta. 

Ai niin, huomenna menemme neitonaisen kanssa katsomaan Vappua, vappuna syntynyttä tammavarsaa... Ihanaa.