perjantai 23. joulukuuta 2011

Lumi on jo peittänyt....

...kukat laaksosessa, lauletaan televisiossa juuri parhaillaan. Olisikin, vaan kun ei; vettä sataa ja mittarikin taitaa näyttää peräti +6 astetta. 

Kulunut viikko on ollut aikas haipakkaa töissä, siksi onkin ihana nyt rauhoittua ja nauttia vapaista; jotenkaan en itselleni ole joulufiilistä saanut kehiteltyä lainkaan, vaikka töissäni olenki sellaisessa paikassa, että siihen hyvinkin olisi mahdollisuus... Mutta ehkä se huomenna sitten iskee oikein kunnolla tuo joulufiilis siinä iltapäivällä, kun menemme ensin hautausmaalla käymään ja sen jälkeen käymme jouuherkkujen ääreen... hiukan kyllä jo tekee mieli kaikki niitä ihania herkkuja. ;)


Toivotan teille kaikille lukijoilleni Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! Vuosi sitten kun rupesin tätä blogia kirjoittamaan en ikipäivänä olisi uskonut, että nyt minulla on jo 11 lukijaa ja käyntejäkin jo yli 3000. Kiitos siitä teille.




Ps. Tervetuloa uusin lukijani Tanja! 


keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Laitanpa lusikkani minäkin...

...tähän soppaan; nimittäin löysin nurkkia siivoillessani (pikkuhiljaa hissutellen, kuten saikkulaisen kuuluukin) vanhemman lapseni joskus vuosia sitten vääntelemän Romantiikka-sarjan hopealusikan, jonka hyvällä omalla tunnolla katkaisin -olihan siinä jo sellaiset mutkat, ettei siitä enää kunnollista kahvilusikkaa olisi saanut aikaiseksi.

Kovasti oli lusikka vuosien saatossa tummunut, mutta kun sitä aikani kiillottelin ja hieman hiekkapaperilla hioinkin, tuli lopputuloksesta juuri mukavan samettisen pehmeä. Muutamat kristallit kaveriksi ja vahattu puuvillanyöri nauhaksi (ainakin nyt alkuun, kuvittelin kyllä jo mielessäni tekeväni riipuksiin kunnon ketjut...). 











Kuvausrekvisiittana toiminut norsu toimiikin oivallisena aasinsiltana tämän päivän parhaalle uutiselle; tänään varmistui, että pääsen lähtemään helmikuussa Namibiaan! Kesä- ja talvilomani olen jo ajat sitten sopinut juuri kyseiseen ajankohtaan ja nyt tuli mahdollisuus moiseen reissuun -eihän tilaisuutta voi jättää käyttämättä. Linkin kautta voitte käydä fiilistelemässä...  

Lauantaina pääsen jälleen jatkamaan ikuisuus-projektiani sormusta; välillä aina tuntuu, ettei siitä mitään tule, mutta katsotaan... periksi ei anneta.


sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Se olisi kohta joulukuu...

...vaikkei sitä koskaan uskoisikaan kun ulos katselee, vettä sataa nytkin ihan kaatamalla ja nurmikko viheriöi... (Pitäisikö se vielä leikatakin...?!) Mihin ihmeeseen tää marraskuu oikein livahti; juurihan vasta tuon edellisen päivityksen kirjoittelin... :)

No tiedän itse asiassa oikeinkin hyvin mihin tää kuukausi on mennyt; remppaa, remppaa, remppaa ja joskus vähän töitäkin välii. Tosin nyt viime aikoina aika vähäisissä määrin itseni osalta mitään noista, vanha "sotavamma" on äitynyt kiukuttelemaan oikein tosissaan ja saikulla olen.. Vaan nyt onkin sitten ollut aikaa perehtyä taas tähän koruiluun oikein kunnolla. 

Tässä muutamia.





Sydämellistä menoa; Mountain-jadea ja mustia siemenhelmiä, musta onyx-sydän ja korumetalli-sydän. Samaa sarjaa kaulakoru ja rannekoru.





Pompulaisia puuhelmiä ja hopeoituja kukkasia; simppeli rannekoru arkikäyttöön. 





Hopeatyökurssilla rupesin tekemään sormusta, sen lopullisesta kohtalosta ei vielä tietoa, vaan "ylijäämä"-paloista sahasin soikion ja siihen yritin saada kisumirrisen... Menetteleehän tuo nyt ensimmäiseksi kuvio-sahaukseksi kun ei liian tarkasti katsele. Muutama Swarovski ja raidallisia kivia, jonka nimi ei juuri nyt tule mieleen. Osat siis hopeaa tässä. Palataan siihen sormukseen mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa....





Soocho-jadea kera ujon tyttölapsen. 





Ihania raidallisia puuhelmiä, ruskeaa akaattia ja hopeoidut osat. Tähän koruun jouduin riipuksen tyttösen vaihtamaan kolmesti, ennen kuin sain mieleiseni...  





Väri-iloittelua; monenvärisiä simpukkahelmiä, mustia siemenhelmiä ja onyxia. Korua voidaan käyttää joko yksinkertaisena pitkänä tai kaksinkertaisena lyhyempänä. Ja teinpä vauhtiin päästyäni samaa sarjaa rannekorun ja korviksetkin.







Lopuksi tänään valmistunut kissansilmä-helmikoru, osittain kaksinkertainen, muutamalla kristallilla ja hopeoiduilla osilla lisättynä. 

Nyt on pakko ryhdistäytyä ja päivittää hieman useammin tätä blogia; eihän kukaan tällaista kuväpläjäystä jaksa kerralla edes selata, saati sitten vielä lukea kuvatekstejä...  Enkä tähänkään edeläheskään kaikkia kuvia laittanut... Lupaan yrittää parantaa tapani. :)

tiistai 1. marraskuuta 2011

Ei otsikkoa tällä kertaa, pää on ihan tyhjä, sahanpurut vaan pölisee... Ihan oikeesti tällä kertaa; Meillä on yläkerrassa remontti meneillään ja sahanpuruja, kutterinpurua ja kaikkea muuta moskaa tuntuu olevan joka paikassa. Samoin kuin tavaraa, kun on pitänyt kaikki yläkerran tavarat kantaa alas... En ole korujakaan ehtinyt edes ajattelemaan, kun on pitänyt suunnitella ja mittailla ja muuttaa suunnitelmia ja hommata erinäinen määrä puutavaraa, lattiaan lastulevyä, kattoon paneelit, lattiaan laminaatit... Tapetit on vielä työn alla, mutta toisaalta menee vielä ainakin pari viikkoa enne kuin päästään sinne asti. 

Tässä muutama "tunnelmakuva".



Uusien ovien karmit odottelevat vielä paikoileen pääsyä. Ovien paikalla oli ennen ikkuna.





Karmit paikoillaan.. ulkopuolella keskeneräinen parveke, josta tehdään myöhemmin portaat alas... 






Toisesta päästä vanha lattia purettu, samoin katosta paneelit ja seinätkin on revitty auki. Sivuilla oli ennen matalat vinttikomerot, jotka nyt otetaan osittain hyötykäyttöön...





Nyt jo vähän valmiimpaa pintaa. Ovien väliin tulee seinä, jolla tila jaetaan kahdeksi pitkäksi ja kapeaksi huoneeksi. Oli hieman haastavaa saada suunniteltua molemmat puolet niin, että kaikki tarvittavat kalusteet saadaan järkevästi sijoiteltua..





Tässä yöunieni pelastaja: sähkötoiminen hiirenkarkoitin; vanhassa talossa kun asuu, on saanut tottua rapinoihin varsinkin näin syksyaikaan. Ja nyt kun kaikki on ollut avattuna, olin aivan varma, että meillä on oikeat hiirten bileet. Vaan ei, tän laitteen ansiosta ei rapinoita ole kuulunut... :)

Yläkerta on ollut ja tulee edelleen olemaan lasten valtakuntaa; nyt vaan muutamme hieman huonejakoa ja tosiaankin teimme parvekkeen... Kahdesta huoneesta kolme; ties vaikka saisin itselleni ihka oman työpisteen, tähän asti keittiön pöytä on palvellut moisena. Aika näyttää...


Tänään helmet rupesivat huutelemaan niin lujaa, etten enää voinut antaa niiden vain huudella... Ja toisaalta, vapaapäivä eikä juuri sillä hetkellä edes remppapaineita... Tulostahan syntyi alkuun päästyäni.




Vuorikristallinugetteja ja foliolasisydän, linemvihreät siemenhelmet välihelminä. Hopeoidut osat.







Valkoista jadea ja simpukkakiemuraisia helmiä, osat hopeaa. Tämä meni jo aiemmin kesällä tehdyn rannekorun kaveriksi... 





Kaksinkertainen rannekoru, jossa erimuotoisia onyxeja, pitkulainen akaattipötkö, kristallilasinugetteja ja korumetallia; sekä gun metal-värityksellä, että hopeisen värisinä. 








                                           
Pitkä kaulakoru punaisista puuhelmistä, mustista laavakivihelmistä ja hopeoiduista rinkuloista. Kaveriksi voi valita mielialan mukaan joko...







...punaisen rannekorun ja korvikset...
                                     





....tai mustat samalla kaavalla tehdyt. 





Lopuksi vielä muutama jo aiemmin tehty koru: mustaa onyxia ja sardonyx-pallukoita, gun metal-osat.





Makeanvedenhelmistä kaulakoru lehtilukolla. 


Että tämmöinen pläjäys tällä kerralla... pitäisi ehkä yrittää hieman useammin päivitellä, ei tulisi moisia mammuttipäivityksiä. Toivottavasti jaksatte kahlata läpi -jos ei muuta niin kuvat kuitenkin.




maanantai 10. lokakuuta 2011

Enemmän on jo puissa...

...keltaisia lehtiä kuin vihreitä. Niin vaan siis jälleen kerran on vuodenaika vaihtunut... Olipa meillä jo ensimmäisen kerran lämpötila laskenut himpun verran pakkasen puolelle muutama yö sitten.

Korurintamalla on ollut toooodella hiljaista eiliseen asti, silloin pitkästä aikaa innostuin jotain tekemään; ihan peruskaulakoruja vaijeriin pujoteltuna ja riipuksella varustettuna syntyikin sitten useampi. Väri ja riipuksen malli vain vaihtui. 














Sydänriipuksella varustettuun kaulakoruun tein kaveriksi memory vaijeriin rannekorun, samaa perussettiä tämäkin ilman mitään kommervenkkeja..







Alimmaisten kuvien korut, kaulakoru, rannekoru ja korvikset ovat odotelleet jo hetkisen esittelyä, ensin loppuivat lukot ja seuraavaksi kuvausinto. Vaan sainpa nyt nekin esiteltyä... :)

Tervetuloa Peppi-Ystäväni lukijakseni! Oli ilo huomata sinun liittyneen joukkoon...  :D




tiistai 27. syyskuuta 2011

Piina on selätetty...

...Vaikkei siinä itseasiassa ollut edes kova homma mielestäni. ;) Kahdessa tunnissa sain sahattua 4 metriä hopeaa ja rannekorun tehtyä. Aika meni kuin hujauksessa, mutta niinhän se aina menee jotain mielenkiintoista ja hauskaa tehdessä.





Tässä tämä kaunokainen nyt on. Tykkään korusta kovasti, aloitin jo kaulakorun punomista jäljelle jääneistä lenkeistä. Tsekkiläinen lasirondelli riipuksena. 1mm:n lanka 3mm:n veivillä.





Sama koru, eri kuvakulma.





Lisäksi sain punottua valmiiksi mattoketjun, samoin 1mm:n langasta, veivi 3,5mm. 



Kaikki hopeaketjut ovat toistaiseksi päätyneet itselle, kun en vielä ole saanut aikaiseksi laittaa leimaus-oikeus-hakemusta menemään; sopivat kirjaimet on katsottuna ja vapaina, vaan kun en mitenkään toimerru.... Pitänee ensi viikolla ottaa itseään niskasta kiinni, nyt kun ei voi enää koulutehtäviäkään syyttää. Viimeinen jakso myynnin ammattitutkinnosta on nimittäin juuri menossa, kaikki tehtävät on tehty, enää viimeisten tutkintojen arviointikeskustelut käymättä. Voin siis huokaista helpotuksesta silläkin saralla. Se ensimmäinen ilon aihe olikin jo viime viikolla saapunut kirje kaupparekisteristä, PV-Design on nyt virallisesti minun nimeni. :D

tiistai 20. syyskuuta 2011

Ja edelleen jatketaan...


...hopean lumoissa, innoittajana Oili tällä kertaa. 





Ensimmäisenä perus-oilia 1mm:n hopealangasta 3,5 ja 6mm:n veiveillä. Istuu ranteeseen tosi hyvin tuollaisena hiukan litteänä ketjuna... 





Aloitin tekemään joskus  ruskeista viistehiotuista "jadeista" rannekorua ja korviksia, vaan eivät koskaan tulleet valmiiksi, niistä ikään kuin puuttui jotain. Vaan ei puutu enää, kun laitoin oilistakin tuttuja kolmen lenkin kukkasia helmien väleihin ja pääsivätpähän korviksiinkin. Helmet ovat 12mm halkaisijaltaan, koru on mukavan painava kädessä... Osat siis hopeaa.





Sitten vähän piristystä ainaiseen sateeseen: olin askartelemassa neitonaisen luokan kanssa heijastimia ja tässä päivän saldo; 25 iloista ja omannäköistä työtä... :D





Sain tunnustuksen... :D Kiitos siitä Miinalle. Tässä siis tulevat tunnustukseen liittyvät kysymykset ja vastaukset:

Lempiruokani: Pizza, broileriruuat ja vuohenjuusto ja paholaisenhillo... muutamia mainitakseni.

Lempimakeiseni: suklaata ja salmiakkia... viimeaikoina vähenevissä määrin, mutta kuitenkin.

Lempiluettavani: rakkautta ja hömppää, jännitystä ja ihmissuhteita, kotimaista ja ulkomaista. Olen ehdottomasti kirjaston suurkuluttaja (nytkin taitaa olla kotona monta kirjaa ja varauksessa vielä lisää... )

Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Keittiön pöydän ääressä, olkkarin sohvannurkassa... Joka puolella niitä kuitenkin on, koruiluita, kutimia, virkkuutöitä, ompeluksia. 

Lempielokuva: niitä mä en juurikaan katsele, en vissiin jaksa keskittyä tuntia kauempaa yhteen ja samaan ohjelmaan. Ennen kyllä tuli katsottua, muistan eräänkin kesän nuoren, kun kävimme katsomassa 13 peräkkäisenä perjantaina leffateatterin uusimman leffan. :)

Viidelle bloggarille tämä pitäisi laittaa eteenpäin... teen sen, mutta ajan kanssa. En nimittäin seuraa kovinkaan montaa blogia säännnöllisesti; pitänee ryhtyä. Joten malttakaahan odottaa hetki.


Viimeisenä vaan ei vähäisempänä tervetulotoivotukset uusille lukijoilleni: Kovasti paljon tervetuloa Noona ja Miina, toivottavasti viihdytte kanssani.  






tiistai 13. syyskuuta 2011

Hopean työstämisen...


...merkeissä on menneet kuluvat kaksi päivää; mukava tapa viettää vapaapäiviä. Eilen olin opettelemassa ketjupunontaa, tänään koko päivän hopeatöissä. Ja tässä lopputulokset:




Jostainhan se punontakin on aloitettava: muinaisketju 0,8mm:n langasta 3mm veivillä. Ketju on vielä rummuttamatta ja lyhentääkin sitä hieman pitää, innoissani punonnan vauhtiin päästyäni tein muutaman lenkkiparin liikaa mittaa.... Tämä siis eilen tehty.





Tässä puolestaan tämän päivän tuotoksia: korvakorut 0,7mm:n levystä, n. 3cm halkaisijaltaan, muodoltaan hieman kuperat. Pinta on hienon hienolla hiomapaperilla viimeistelty.





Ja samaa sarjaa sormus, jossa elämäni ensimmäiset juotokset ja kivenistutus. Kivenä 1cm onyx. Tämä vaatii kyllä hieman vielä viimeistelyä, aika loppui kesken. 







Nyt pitäisi sitten vain hankkia hieman lisää työkaluja ja ruveta itse opettelemaan lisää hopean työstämistä, sen verran mukavaa hommaa se oli. Ketjujen maailmaan pääsee onneksi vielä neljänä seuraavana maanantaina. :)